K'õõ wakana-śo ŋ-õŋ-ak'a ja kʷäsi‘ä wo säć'i-hä hu kä‘i-ŋä.
[k'ɤ: wakanahaɕo ja ŋɤŋak'aha sætɕ'i hu kæʔiŋæ]
this first-ABST word.collec ACC Quazia GEN mouth-CONST INST be.cop-3abstr.inan
This is the first sentence in Classical Quazian.

Kũõ ippä-tö-jö-vä ŋeŋäkkä-ä mũjõtaŋo‘a-to-kka-u hätti-jü ‘äi-ŋä=jü.
[kɯɤ ip:ætøjøvæ ŋeŋæk:æ: mɯjɤtɑŋoʔɑtok:au hæt:ijy ʔæiŋæjy]
this be.same-part-abst-ACC sentence-ACC be.modern-part-inan-INST mouth-INST be.cop-3abst.inan=and
And this is the same sentence in modern Quazian. (Specifically, the capital city.)

Someone in the same city who spoke the above sentence but was working-class would probably say:

Kũõ ippä-tö-jö-wä ŋeŋäkkä-ä mũjõtaŋo‘a-to-kka-u hässi-jü ‘äi-ŋä=jü.
[kɯɤ ip:ætøjøwæ ŋeŋäk:æ: mɯjɤtaŋoʔatok:au häs:ijy ʔæiŋæjy]

Someone from Näpäi, a bit further afield:

Ke ippa-to-jo-ja ŋeŋakka-ja meijaŋoka-to-kka-u hässi-jü käiŋä=wü.
[ke ip:atojoja ŋeŋak:aja meijaŋokatok:au hæs:ijy kæiŋæwy]

Someone from Höpöfää:

Hee ipa-so-so-ja ŋeŋaka-ja meijaŋoha-so-ka-u hätsi-ü häiŋä=wü.
[he: ipasosoja ŋeŋakaja meijaŋohasokau hætsijy hæiŋæwy]

Someone from Nehinehi would say:

Tee ipaa-ʔo-so-ja neŋata-ja meehiisaŋootaa-so-ta-hu sesi-hü tei-ŋe=lü
[te: ipa:ʔosoja neŋataja me:hi:saŋo:ta:sotahu sesihy teiŋely]

(Modern Quazian is fairly grammatically uniform, but very phonologically diverse.)

A comparison of the numbers from one to five:

Classical Quazian: pääre, hũća, tõmu, leeñä, kʷokʷõ
Karaŋanũ (acrolect): pääre, ũta, tõmu, riejä, koko
Karaŋanũ (basilect): pääri, ũta, tõmu, riejä, koku
Näpäi: päri, isa, temu, reñä, popi
Höpöfää: fääre, ija, semu, weenä, fofe
Nehinehi: peeli, hiisa, ‘emu, leeje, kooke.